Liikekiinteistön jäähdytysautomaatio ratkaisee hellejaksolla, pysyvätkö Helsingin toimisto- ja liiketilat käyttökelpoisina ilman tarpeettomia kulutuspiikkejä. Pelkkä jäähdytyskoneen käynnistäminen ei riitä. Automaation pitää sovittaa yhteen tilojen käyttöajat, sisäiset lämpökuormat, ulkolämpötila, ilmanvaihto sekä lämmitys- ja jäähdytysverkostojen toiminta.

Ongelmat näkyvät usein iltapäivän korkeina huonelämpötiloina, aamun tehontarpeen piikkinä tai tilanteena, jossa osa tiloista lämpenee ja osa jäähtyy liikaa. Hallittu toiminta edellyttää oikeita mittauksia, toimivia säätöpiirejä ja ennakkoon tarkistettuja käyntiehtoja. Ilmatieteen laitoksen varoituksista ylläpito voi seurata lähestyviä hellejaksoja ja ajoittaa tarkastukset ennen lämpökuorman kasvua.

Käyntiluvat valmistavat jäähdytyksen hellejaksoon

Jäähdytyksen käyntilupa määrittää, milloin vedenjäähdytyskone, jäähdytyspumput, puhaltimet ja tilakohtaiset laitteet saavat toimia. Käyntilupaa ei kannata sitoa vain kalenteriin. Parempi ohjaus huomioi ulkolämpötilan, tilojen käyttöajan, huonelämpötilat ja jäähdytysverkon menoveden tarpeen. Riittävä viive ehkäisee laitteiden jatkuvaa käynnistymistä ja pysähtymistä lämpötilan liikkuessa raja-arvon ympärillä.

Helsingin liikekiinteistössä aurinkokuorma voi kasvattaa etelä- ja länsijulkisivujen jäähdytystarvetta jo aamupäivällä. Automaatio voi sallia jäähdytyksen ennen varsinaisen käyttöajan alkua, jos sisälämpötila tai sääennuste osoittaa suuren kuorman. Käyntilupien toiminta kannattaa tarkistaa samalla, kun arvioidaan kiinteistön automaation ja valvonnan käyttövarmuutta.

Liikekiinteistön jäähdytysautomaatio ja asetusarvot

Asetusarvojen pitää tukea sisäolosuhteita ilman tarpeetonta kompressoritehoa. Liian matala huonelämpötilan tavoite kasvattaa energiankulutusta ja voi aiheuttaa vetoa. Yksi yhteinen asetusarvo ei myöskään palvele rakennusta, jossa neuvotteluhuoneiden, ravintolatilojen ja avotoimistojen lämpökuormat poikkeavat toisistaan.

Tilakohtaisen säädön lisäksi ylläpidon pitää tarkastaa jäähdytysveden menolämpötilan asetus, säätökäyrä ja venttiilien toiminta. Menoveden lämpötilaa voidaan nostaa osakuormalla, jos tilojen olosuhteet säilyvät tavoitteessa. Tämä vähentää jäähdytyskoneen työtä. Muutokset tulee tehdä mittaustietoon perustuen, sillä liian lämmin menovesi heikentää kauimpana sijaitsevien jäähdytyspatterien tehoa.

Valvomotrendeistä kannattaa tarkastella rinnakkain huonelämpötiloja, venttiilien ohjauksia, jäähdytysveden lämpötiloja ja sähkön tehoa. Jos venttiilit ovat pitkään täysin auki mutta tilat lämpenevät, syy voi olla verkoston virtauksessa, patterin likaantumisessa, pumpun ohjauksessa tai jäähdytystehon riittämättömyydessä. Pelkkä asetusarvon laskeminen voi silloin kasvattaa kulutusta korjaamatta vikaa.

Hyvä hellejakson säätö perustuu mitattuun tarpeeseen. Jäähdytystä ei pidä käynnistää täydelle teholle vain kellonajan tai yhden ulkolämpötila-anturin perusteella.

Vapaajäähdytys ja yöjäähdytys pienentävät aamun kuormaa

Vapaajäähdytys hyödyntää viileää ulkoilmaa tai muuta ilman kompressorijäähdytystä saatavaa jäähdytysenergiaa. Ilmanvaihdon yöjäähdytys sopii kohteisiin, joissa rakennuksen rakenteet voivat varastoida viileyttä. Automaatio käynnistää puhaltimet, avaa tarvittavat pellit ja estää lämmöntalteenoton lämmittävän vaikutuksen, kun ulkoilman lämpötila ja kosteus soveltuvat jäähdytykseen.

Yöjäähdytystä ei kannata käyttää kiinteällä kellokytkennällä kaikissa sääoloissa. Ohjauksen pitää verrata ulko- ja sisälämpötilaa sekä huomioida sade-, kosteus- ja turvallisuusehdot järjestelmän rakenteen mukaan. Puhaltimien sähköteho tulee ottaa mukaan arvioon. Oikein ajoitettu yöjäähdytys laskee aamun lähtölämpötilaa ja siirtää koneellisen jäähdytyksen tarvetta myöhemmäksi.

Estä lämmityksen ja jäähdytyksen ristikkäiskäyttö

Ristikkäiskäytössä lämmitys ja jäähdytys toimivat samassa tilassa tai ilmanvaihtokoneessa yhtä aikaa. Tilanne voi syntyä, jos lämmityksen ja jäähdytyksen asetusarvojen väli on liian pieni, venttiili vuotaa tai säätöpiirit käyttävät eri lämpötilamittauksia. Käyttäjä ei välttämättä huomaa ongelmaa, koska huonelämpötila pysyy tavoitealueella energiankulutuksen kasvaessa.

Automaatioon tulee rakentaa riittävä kuollut alue lämmitys- ja jäähdytyspyynnön väliin. Jäähdytyksen käyntilupa voi samalla lukita tilakohtaisen lämmityksen, kunhan jäätymissuojaus ja muut turvatoiminnot säilyvät käytössä. Ilmanvaihtokoneessa lämmitysventtiilin pitää sulkeutua ennen jäähdytysventtiilin avautumista. Venttiilin ohjaussignaali ei kuitenkaan todista, että venttiili sulkeutuu fyysisesti.

Ristikkäiskäyttö löytyy vertaamalla venttiilien ohjauksia, meno- ja paluulämpötiloja sekä energiankulutusta samalta ajanjaksolta. Jos lämmitysverkoston paluulämpötila nousee kesäpäivänä samaan aikaan jäähdytyksen kanssa, ylläpidon kannattaa tarkastaa venttiilit ja säätösekvenssit paikan päällä. Automaatio-, sähkö- ja putkitöiden yhteensovittaminen helpottaa korjausta, koska vika voi ulottua ohjelmasta toimilaitteeseen ja itse venttiiliin.

Liikekiinteistön jäähdytysautomaatio ennen hellejaksoa

Ennen hellekautta tehtävä toimintakoe antaa ylläpidolle aikaa korjata puutteet ilman kiirettä. Kokeessa nostetaan jäähdytyspyyntöä hallitusti ja seurataan käyntilupien, pumppujen, venttiilien, jäähdytyskoneiden ja hälytysten toimintaa. Samalla tarkistetaan anturien lukemat vertailumittauksilla sekä varmistetaan, että valvomon grafiikka vastaa kentän toimintaa.

Kulutuspiikkejä voidaan hallita käynnistämällä laitteet porrastetusti, rajoittamalla hetkellistä jäähdytystehoa ja hyödyntämällä rakennuksen lämpökapasiteettia. Rajoitusten pitää perustua olosuhderajoihin. Kiinteistö ei hyödy halvasta tai pienestä tehopiikistä, jos työtilojen lämpötila nousee käyttöajan aikana liian korkeaksi. Myös sähkön hinnan mukainen kulutusohjaus vaatii sisäolosuhteet turvaavat rajat.

Keravan Vakiosäätö Oy huoltaa eri valmistajien säätölaitteita ja toteuttaa automaatio-, sähkö- ja putkityöt yhtenä kokonaisuutena. Honeywell-valtuutus tukee Honeywell-järjestelmien laitevalintoja ja huoltoa, mutta laaja merkkituki palvelee myös sekajärjestelmiä. Helsingin liikekiinteistössä tämä vähentää rajapintaongelmia, kun sama toimija voi tarkastaa ohjelman, sähkökytkennän, toimilaitteen ja putkiverkoston toiminnan.