Lämmityskäyrän säätö kannattaa tarkistaa Keravalla ennen pakkaskautta, sillä väärät asetukset näkyvät nopeasti ylilämmityksenä, viileinä huoneina ja kasvavana energiankulutuksena. Säätö ei kuitenkaan auta, jos ulkolämpötila-anturi näyttää väärin, venttiili jumittaa tai patteriverkoston virtaamat ovat epätasapainossa. Siksi vian selvitys aloitetaan mittaustiedosta ja etenee tarvittaessa lämmönjakohuoneen laitteisiin sekä putkistoon.

Lämmityskäyrän säätö perustuu ulkolämpötilaan

Ulkolämpötilaohjaus määrittää lämmitysverkostoon lähtevän veden tavoitelämpötilan ulkolämpötilan perusteella. Kun sää kylmenee, automaatio nostaa menoveden lämpötilaa lämmityskäyrän mukaisesti. Lauhalla säällä tavoite laskee. Oikein asetettu käyrä pitää huonelämpötilat tasaisina ilman, että patteriverkostoon syötetään tarpeettoman kuumaa vettä.

Käyrän jyrkkyys ratkaisee, kuinka paljon menoveden tavoite muuttuu ulkolämpötilan laskiessa. Liian jyrkkä käyrä aiheuttaa ylilämmitystä etenkin pakkasilla. Loiva käyrä voi puolestaan jättää rakennuksen kylmäksi sään viiletessä, vaikka lämpötila olisi syksyn lauhoina päivinä sopiva. Asetuksia pitää arvioida useissa sääoloissa, ei yhden lämpimän tai kylmän päivän perusteella.

Miksi ylilämmitys ei aina johdu lämmityskäyrästä?

Ylilämmitys voi johtua liian korkeasta käyrästä tai suuntaissiirrosta, mutta sama oire syntyy myös viallisesta anturista. Jos ulkoanturi näyttää todellista kylmempää, automaatio nostaa menoveden tavoitetta tarpeettomasti. Auringon lämmittämä, vaurioitunut tai väärään paikkaan asennettu anturi voi puolestaan aiheuttaa vaihtelevia säätöliikkeitä. Myös kaapelivika tai automaatiojärjestelmän väärä anturityyppi vääristää mittausta.

Suuntaissiirto nostaa tai laskee koko lämmityskäyrää muuttamatta sen jyrkkyyttä. Sitä käytetään, kun rakennus on lähes kaikilla ulkolämpötiloilla tasaisesti liian lämmin tai viileä. Jos ongelma ilmenee vain kovilla pakkasilla, käyrän jyrkkyyden muuttaminen on usein perustellumpaa. Muutokset tehdään pienin askelin, minkä jälkeen huonelämpötiloja seurataan riittävän pitkään.

Energiankulutusta ja sisälämpötilaa kannattaa tarkastella yhdessä. Motivan energiatehokasta asumista käsittelevä aineisto auttaa hahmottamaan lämmityksen, rakennuksen ominaisuuksien ja käyttötapojen yhteyttä. Kiinteistön omat trenditiedot kertovat silti tarkimmin, miten järjestelmä toimii eri ulkolämpötiloissa.

Toimiva säätö perustuu oikeaan anturitietoon ja hallittuun vedenkiertoon. Pelkkä tavoitearvon muuttaminen ei korjaa mekaanista vikaa.

Epätasaiset huonelämpötilat paljastavat verkoston ongelmia

Jos osa huoneista on kuumia ja osa viileitä, koko rakennuksen lämmityskäyrän säätö voi pahentaa tilannetta. Käyrän nostaminen lämmittää myös niitä tiloja, joissa lämpöä on jo liikaa. Ennen muutosta selvitetään, painottuvatko ongelmat tiettyyn kerrokseen, julkisivuun, nousulinjaan tai rakennuksen kauimmaisiin osiin.

Epätasaisuus voi johtua patteriverkoston puutteellisesta tasapainotuksesta, vääristä esisäätöarvoista, sulkeutuneista linjasäätöventtiileistä tai verkostoon jääneestä ilmasta. Myös liian pieni pumppaus, tukkeutunut lianerotin ja putkiston muutokset vaikuttavat virtaamiin. Kiinteistöhuolto voi aloittaa tarkastamalla patteriventtiilit, termostaattien toiminnan, verkoston paineen ja poikkeavat äänet.

Jos verkoston tasapainosta tai venttiilien kunnosta ei ole ajantasaista tietoa, mittaus kannattaa yhdistää automaation trendiseurantaan. Menoveden tavoite, toteutunut menolämpötila, paluuveden lämpötila ja venttiiliohjaus näyttävät, pystyykö lämmönjakokeskus tuottamaan pyydetyn lämpötilan. Pientalojen paineita, ilmaongelmia ja tasapainotusta käsitellään tarkemmin lämmitysverkoston säätöä koskevassa artikkelissa.

Milloin tarkastetaan venttiili, toimilaite tai putkisto?

Automaatiojärjestelmä voi näyttää oikeaa tavoitearvoa, vaikka lämmönjako ei seuraa ohjausta. Vika voi olla säätöventtiilissä, toimilaitteessa tai niiden välisessä liitoksessa. Toimilaite saattaa liikkua näytön mukaan, mutta venttiilin kara jää paikalleen. Venttiili voi myös vuotaa suljettuna, jolloin menovesi lämpenee edelleen automaation pienentämästä ohjauksesta huolimatta.

Putkiston tarkastus on tarpeen, jos lämpötilaerot ja virtaamat eivät vastaa suunniteltua toimintaa. Tukos, väärin asennettu takaiskuventtiili, suljettu käsiventtiili tai epäonnistunut putkistomuutos voi rajoittaa kiertoa. Lämmönjakohuoneen vanhojen laitteiden yhteydessä kannattaa arvioida myös venttiilien, mittausten ja eristysten uusimistarve. Aiheesta löytyy lisätietoa lämmönjakohuoneen perusparannusta käsittelevästä oppaasta.

Lämmityskäyrän säätö Keravalla ennen pakkasia

Keravalla lämmityksen tarkastus kannattaa ajoittaa alkusyksyyn, jolloin mahdolliset varaosat ja korjaukset ehditään järjestää ennen kovia pakkasia. Huollossa luetaan automaatiojärjestelmän hälytykset ja trendit, verrataan antureita vertailumittauksiin sekä testataan venttiilien ja toimilaitteiden liike. Samalla tarkastetaan lämmityksen käyttöajat, pumppujen toiminta ja lämmityskauden vaihtorajat.

Keravan Vakiosäätö Oy huoltaa eri valmistajien säätölaitteita pientaloista taloyhtiöihin, liikekiinteistöihin ja teollisuuskohteisiin. Honeywell-valtuutus tukee Honeywell-järjestelmien laitevalintoja ja huoltoa, mutta yrityksen merkkituki kattaa myös muut säätölaitemerkit. Jos vika ulottuu automaatiosta sähköön tai putkistoon, sama urakoitsija voi toteuttaa mittaukset, laitevaihdot ja tarvittavat putkityöt.

Taloyhtiön tai kiinteistönomistajan kannattaa kerätä ennen huoltokäyntiä tiedot liian lämpimistä ja viileistä tiloista sekä ongelmien ajankohdista. Näin huolto voi kohdistaa mittaukset oikeisiin linjoihin ja verrata käyttäjähavaintoja automaation tallentamiin arvoihin. Järjestelmällinen tarkastus vähentää turhia asetusmuutoksia ja auttaa korjaamaan vian ennen pakkaskauden suurinta lämmöntarvetta.